Australian loppupätkä

Tultiin sit sieltä maaseutukierrokselta sinne tuttuun ja turvalliseen Brisbaneen. Mentiin taasi niille meidän tuttaville. Sillon perjantaina ei tehty muuta ku käytiin kaupassa. Kaupasta tullessa käveltiin semmonen pitempi lenkki. Matkaa oli kolmisen kilometriä lisää sen reitin kautta. 

Lauantaina oltiin aamupäivä siinä tuttavillamme. Lähdettiin sit bussilla keskustaan. Mentiin ensin bussilla kattoon Seijalle lenkkareita. Tuolla on yks lenkkarikauppa, jossa omistajat itse harrastaa juoksemista ja ne on panostanut sit kunnon lenkkarivalikoimaan. Sieltä olis löytynyt Seijalle hyvät kävelylenkkarit, mut se on kokeillu jotain Merrelin lenkkareita, jotka on mukavammat. 

Hypättiin sit bussiin, jossa Alli jo meitä odotteli. Mentiin tällä bussilla suurempaan Botanica Gardeniin. Tää oli tosi iso alue. Siellä oli eri osastoja, jossa oli aina jollekin alueelle tyypillisiä kasveja. Oli esimerkiksi aavikon kasveja, japanilainen puutarha ja sademetsäosasto. Nähtiin yksien häiden valmisteluja. Siellä puistossa oli kolme paikkaa, joita voi varata häiden pitoon. Täällä juhlat järjestetään lähes aina puistossa. Oli kyse sit lapsen synttäreistä tai häistä. Nää häävalmistelijat sai just laitettua lasit pöytään, ku tuli aivan valtava vesisade. Se ei valmistelijoita häirinnyt. Lasit annettiin olla pöydässä, voihan ne tyhjentää sit ku ollaan uudestaan täyttämässä. Tuolla puistossa oli yhtä kukkalajia tosi monen erivärisenä. Sitä on Suomessa huonekasvina.

Aavikon kasveja

Pullojukka

Puissa oli mitä ihmeellisintä pintaa.

Pääsin soittelemaan lehdellä :).

Ku oltiin kierretty tuo alue, niin haaveiltiin syömisestä ja päiväkahveista. No eihän me tietenkään siellä mitään saatu, ku se ainut alueen ravintola oli hääjuhlien käytössä. Siinä ravintolan ulkopuolella oli kyltti, et se olis auki, mut sit se oli sisustettu juhlahuoneeks, niin ei sit yritettykään mennä sinne sisälle. En tiedä olisko siellä ollu joku takaovi käytössä muille asiakkaille. 

Oltiin ajateltu, et bussi lähtee aina viis yli tasan. Mut se oli aiempien bussien kohdalla niin, mut ei enää näiden viimeisten. Meillä oli semmonen tunnin odottelu, joka olis ollu kiva käyttää kahvitteluun. Siinä odotellessa kuvasin lintuja. Siinä oli ibiksiä ja joku töyhtöpäinen lintu. Sit siihen pysäkille tuli bussi, joka oli menossa päättärille ja tulossa sit takas tähän meidän pysäkille. Mentiin jo tässä vaiheessa kyytiin. Näköalapaikalla noustiin ylös bussista ja mentiin takas jonon perälle. Ku se kuski huomas, et ollaan siinä, niin se sano, et meidän pitää käydä kattoon se näköalapaikka, joka on siinä pysäkillä. No mehän mentiin kiireesti kattoon. Ku tultiin takas, niin se kuski päivitteli, et ollaan liian nopeasti käyty, ku hän ei ole ehtinyt edes alottaa tupakkaa.

Ku oltiin bussissa niin tää meidän tuttavaperheen äiti laitto viestiä, et olis tarjolla kasvissosekeittoa. Tää oli niin houkutteleva tarjous, et päätettiin jättää keskustassa syöminen väliin. Meillä oli kuitenkin keskustassa sen verran odotteluaikaa, et käytiin muut kahveilla ja mää kaakaolla. Onnistun joka kerta polttamaan noilla kuumilla juomilla kielen tai kitalaen. 

Sunnuntaina mentiin taas kirkkoon. Tällä meidän tuttavaperheellä oli vastuu kahvituksen järjestämisestä. Luvattiin mennä avuks sinne keittiölle. Väkeä kirkossa oli yllättävän paljon. Olen soittanut monet jumalanpalvelukset vähemmällä väkimäärällä. Kahvileipiä oli monenlaista ja siellä papin pojat toivoivatkin, et tällä meidän tuttavaperheellä olis useammin vuoro :D.

Me lähdettiin kirkolta ensin sinne Allin majapaikkaan. Meitä on monenlaisia asujia. Tää perheen äiti on taiteilija, jossa Alli asuu. Se näkyi siinä niiden asumisessa. Siellä oli semmonen luova kaaos :D. Mut se on heidän koti, ja jos he viihtyvät semmoisessa, niin se ei saa muita silloin haitata. Siellä voi kanatkin asustella kylppärissä. 

Mulla on ollut se yskä edelleen ja tuolla tavarapaljoudessa mulla alko entisestään yskittää. Lähdettiin sit sieltä keskustaan käveleen. Mentiin sen South Bankin läpi ja otettiin siitä meistä kuvia niiden hienojen kukkajuttujen edessä. Etittiin South Bankista taas ruokapaikka. Tällä kertaa löydettiin Nandos. Ostettiin kaikki sieltä kanaa ja salaattia. Ne kanat on grillattuja ja on tosi hyviä. Tuolla mieto kastike oli mun mielestä aika tulinen. Sen takia se ei ehkä ollut ihan parasta.

Keskustassa oli mielettömästi väkeä. Me käveleskeltiin siellä ja käytiin jossain kaupassakin, mut ei tehty ostoksia. Meitä alko tulla vastaan tosi outoihin asuihin pukeutuneita ihmisiä. Niillä oli punasella maalilla tehty tekoverta niiden vaatteisiin ja iholle. Mää en olis halunnu niin itteäni sotkea. Sit ku päästiin semmoselle aukiolle, niin siellä oli joku tapahtuma, johon nää sotkuset ihmiset liitty. Ja se mikä ihmetytti eniten, niin osa näistä sotkeneista ihmisistä oli aikuisia ja ihan fiksun olosia. Ei saatu selville, mikä tapahtuma tää oli.

Maanantaina otettiin sit tavaramme ja lähdettiin kohti Sunshine Coastia. Me luvattiin sillon edellisellä reissulla, et voidaan tehdä täytekakut Suomi-seuran 20-vuotisjuhliin ja se oli osasyy, miks palattiin Sunshine Coastille. Vietiin tavarat Ellin boksiin ja käytiin sit ruokaostoilla. Sit meillä oli vajaat askeleet askelmittarissa, niin lähdettiin vielä iltalenkille. 

Tiistaina nautittiin olostamme ja käytiin vaan käveleen vaan semmonen 9 kilometrin lenkki. Täällä on aivan ihanat lenkkimaastot. Tuo missä me käveltiin, oli rannassa, puiden varjossa ja siinä on aina 0,5 km:n välein välimatkapylväät. Saatiin laitettua askeleen pituus oikeaksi mittariin.

Maisemia meidän lenkkireitiltä

Keskiviikkona Elli oli sitä mieltä, et mun yskiminen vaatii jo jotain lääkettä. Mulla oli sen kuumeen jälkeen jäänyt kova yskä. No Elli vei minut lääkäriin. Tää oli yksityinen asema, ku täällä ei ole varsinaista julkista sairaanhoitoa. Kävin lääkärillä ja sain sekä antibiootin että kortisoonikuurin. Mun piti maksaa tuosta lääkäristä ensin 60 dollaria. Ku oltiin haettu lääkkeet, niin mentiin Medicare-toimistoon. Kirjauduin sinne asiakkaaksi ja sain kela-kortin. Lisäks ne makso tuosta mun maksamasta 60 dollarista 35 dollaria takas. Jos joudun uudestaan lääkäriin Australiassa, niin mikään ei enää aksa mulle mitään. Vaikka otettais magneettikuvia tai tehtäis mitä tahansa tutkimuksia, niin kaikki on ilmasta. Tää systeemi on kuulemma Australian lahja Suomelle.  En kokenut oloani mitenkään sairaaksi. Lähdettiin sit käymään Oden kans sama lenkki ku silloin edellisenä päivänä. 

Torstaina meillä oli ostospäivä. Lähdettiin Ellin kans ostoksille.  Mentiin ensin kirpparille. Mulla ei ollut vieläkään kenkiä lauantain juhliin. No mää löysin sieltä mulle kengät ja lisäks löydettiin Ellille tosi nätti mekko. Tuolla kirpparilla oli tosi hyvää tavaraa. Se oli joku hyväntekeväisyyskirppari. Sit mentiin ruokakauppaan ostaan kakkuja varten tarvikkeet. Saatiin tarvikkeet mansikkakakkuihin. Loppupäivä meni siinä, et käytiin se sama lenkki ku edellisenä päivänäkin ja vaan kotoiltiin.

Perjantaina meidän päivästä suurin osa meni siihen, et tehtiin kakkupohjat ja täytettiin ne. Yks kakuista ei mahtunut Ellin jääkaappiin, niin Elli soitti yhdelle sen suomalaiselle naapurille, et jos saa tuoda sen sinne jääkaappiin.  Mentiin samalla sinne vierailulle. Tää suomalainen nainen oli tosi sulonen 77-vuotias leski. Hän oli kaatunut heinäkuussa yöllä kotonaan. Hänellä oli ollut pitkään mahatauti ja tällä oli ilmeisesti syytä tähän kaatumiseen. Hän oli ollu koko yön jalkojen päällä, ku ei ollut päässyt ite ylös.  Hän on joutunut opetteleen uudestaan käveleen. Edelleen kävelystä näki, et se on tosi jäykkää, mut on paljon edistynyt siitä, mistä on lähtenyt. Ku tultiin takas Ellin boksiin, niin varattiin meille liput Canberraan. Oli kahdella yhtiöllä saman hintaiset liput ja mää menin valitsemaan Qantasin.

Huomatkaa Suomi-huivi

Lauantaina koristeltiin kakut. Ellin puolelle tuli vieraita. Sinne tuli kaks pariskuntaa ja toisen pariskunnan miehen veljen poika Kirkkonummelta. Ne oli tullu sinne Suomi-seuran juhliin. Toisen pariskunnan mies oli suomalainen, mut vaimo australialainen. Toinen pariskunta oli suomalaisia. Kaikki ne oli asunut pitkään jo Australiassa. Tää poika oli semmonen 20-vuotias poikanen. Se oli tullu armeijan jälkeen 4 kuukauden lomalle tuonne setänsä perheeseen. Me käytiin Ellin puolella päiväkahvilla. Samalla vähän tutustuttiin tuohon ensin tulleeseen pariskuntaan. Käytettiin kahvilla vaan englantia, ku se vaimo ei osannu ollenkaan suomea. Määkin kehtasin puhua Ellin ja Pepen kuullen englantia.

Me oltiin ostettu ne uudet vaatteet sinne juhliin, mekot halvalla ja kengät kirpparilta. Mut oltiin mun mielestä oikein tyylikkäitä näissä asuissamme. Mentiin edeltä sinne juhlapaikalle Ellin ja Pepen kyydillä. Juhlissa oli joitain virallisia puheita, mut ruokailu oli ehkä se pääohjelma. Siellä tarjoiltiin pöytiin alkukeitot, joita oli herkkusienikeittoa ja kana-maissikeittoa. Mää sain onnekseni kanakeiton. Pääruokana oli grillattua kanaa, possun paistia, stroganoffia, pottuja, paistettuja kurpitsoita, salaattia, lämpimiä kasviksia ja leipää. Nää oli seisovassa pöydässä, niin sain sieltä otettua itelle kasviksia, salaattia ja kanaa. Jälkiruokana oli kahvit ja sitä meidän tekemää täytekakkua. Hyvin näytti maistuvan, ku jotku haki jopa kolme kertaa lisää sitä (ei laskettu, mut tää henkilö oli meidän pöydässä ja sano, et pakko hakea vielä kolmas annos :D). Juhlissa oli musa-Masa Sydneystä. Hän soitti yhden miehen orkesterilla semmosia kappaleita, joita harvoin enää Suomessa kuulee, esimerkiksi Rosvo-Roope, Emma ja Jätkän humppa. Illan päätteeks oli tietenkin tanssit. Ku mentiin takas Ellin boksiin, niin mentiin siihen terassille. Siellä oli ne vieraatkin. Juteltiin sit siinä jonkun aikaa ja Pepe yritti saada vakuutettua mut, et mustakin vois tulla harjoituksella aamunvirkku :D. En ole ihan vakuuttunut siitä.

Sunnuntaille oli jätetty Australia Zoon vierailu. Lähdettiin Kawanasta bussilla Mooloolabaan. Sieltä piti olla Australia Zoon oma bussikuljetus. No me oltiin hyvissä ajoin paikalla ja kysyttiin ihmisiltä neuvoa, et mistä tää Australia Zoon bussi lähtee. Kukaan ei osannu sanoa tarkkaa paikkaa. No me käytiin syömässä jätskit odotellessa. Odoteltiin yksin sitä bussia ja oltiin jo varmoja, et se on mennyt jostain muusta kohdasta. Sit nähtiin, et se meni siellä toisella tiellä. Lähdettiin juokseen sinne ja en tiennyt edes, et osaan juosta niin lujaa :D. Kerettiin hyvin bussiin ja päästiin käymään eläintarhassa. Mää olin ottanut aamulla viimesen antibiootin ja sit otin särkylääkkeen, ku mulla oli selässä ikäviä tuntemuksia. No mullahan alko jo bussissa sillon nukuttaa.

Mentiin kattoon sen eläintarhan pääesitystä. Mää seurasin sitä silmät ristissä jonku aikaa, kunnes sanoin Odelle, et mää meen nukkuun siinä katsomon yläpuolella oleviin pöytiin. Määhän nukahdin oikeesti siinä istuessa. Mulla oli pää kans jotenkin oudon oloinen. Ilmeisesti nuo antibiootti ja särkylääke yhdessä teki sen olon oudoksi. No hetken nukahdettua mun pääkin alko selviämään. Ode meinas, etten ollu menettänyt mitään, vaikken sitä esitystä nähnytkään. Ollaan kuulemma nähty hienompia. Ennen tuota esitystä oli melkein kaikki eläimet ollu piilossa tai nukkunut. Nyt esityksen jälkeen saatiin otettua parhaat kuvat. Käytiin Afrikka-alueella, joka oli meille pettymys. Nähtiin kaukaa seeprat ja melko kaukaa sarvikuonot ja kirahvit. Siellä oli kuulemma myös puuma, mut sitä ei nähty. Meidän mielestä Koala-park oli kivempi paikka, ku Australia Zoo ja hintakin puolta halvempi. Meidän mielestä 60 dollaria Australia Zoon pääsymaksuks on liian korkea, koska siellä ei ole sen edestä nähtävää.

Enkuks tää on Cassowary ja sanakirjan mukaan kasuaari suomeks

Toisia väsyttää

Pissatus

Pääsin häiritseen yhden koalan päiväunia

Palattiin tällä samalla bussilla takas Mooloolabaan. Sieltä sit palattiin takas Kawanaan bussilla. Ellin boksiin päästyä, oli sieltä vieraat lähtenyt. Saatiin viestiä Suomesta, et Qantasin lentoyhtiö on mennyt lakkoon. Se oli just se lentoyhtiö, jolla meidän piti tiistaina lentää Canberraan. Niiden nettisivuilla oli tietoa, et vain matkustajat, joilla on 24 tuntia tai alle sen, saa ottaa yhteyttä ja kysyä uusista järjestelyistä. No me jäätiin sit odottelemaan. 

Maanantaina meillä oli siirtyminen Ellin boksista Brisbaneen. Mentiin taas tutulla bussi-junayhdistelmällä. Brisbanen päässä jäätiin pois Eagle Junctionin asemalla, jossa meitä oli vastassa meidän tuttavamme Seija. Menimme taas hänen luokseen yötä. Oltiin saatu tietää, et lentolakko oli loppunut. Pääministeri oli antanut käskyn, et koneiden on noustava ilmaan. Et erimielisyydet on hoidettava muuten kuin lakkoilemalla.

Tiistaiaamuna mää tilasin sit taksin meille lentokentälle. Sain puhelimessa hoidettua englannin kielellä asiat niin, et taksi tuli meitä toivottuna aikana hakemaan oikeasta osoitteesta! Jee! Lentokentällä ei näkynyt merkkiäkään vasta olleesta lakosta. Kaikki lennot oli ajallaan ja missään ei ollut kaaosta. Oltiin varattu Canberrasta hotelli Narrabundahin kaupunginosasta. Se oli ihan kiva asumalähiö.

Meidän asunto Canberrassa

Käytiin sillon illalla syömässä Mäkkärissä ja ostaan meille aamupalatarpeet. Nähtiin se, mistä ollaan haaveiltu: kakaduja luonnossa. Tuolla hotellissa oli 100 megan verran ilmaista nettiä jokaiselle asiakkaalle/vrk. Illalla käytiin päivittään nettiasiat ja mää jopa sain päivitettyä mun blogin.

Eka kakadu luonnossa nähtynä

Täällä oli hienoja käpyjä

Näitä papukaijoja täällä on joka puolella

Siinä on ruukku poikineen :)

Vaihteeks auringonlasku, tällä kertaa Canberrassa

Canberrassa me käytiin siellä keskustassa parina päivänä. Päästiin suoraan meidän hotellin edestä 20 minuutissa keskustaan. Ostettiin Katmandu-nimisestä retkeilyliikkeestä meille juomapullopussit. Ku käy lenkillä, niin on ärsyttävä, ku joutuu pitää pulloa kädessä. Nuo oli semmosessa poistokorissa ja hintaakin vain 1,99 dollaria. Lisäks ostettiin siitä mikrokuituset pyyhkeet, nekin makso vaan 2,99 dollaria. Muita ostoja ei Canberrasta tehty.

Canberran keskustasta

Siellä oli rakennukset nimetty suurten kaupunkien mukaan, tässä Melbourne-bilding.

Käytiin torstaina turisti-infossa. Se oli tosi kaukana keskustasta. Mentiin sinne bussilla. Oltiin yritetty varata meille linja-auto- tai junakyytiä meidän seuraavaan paikkaan Mulwalaan. Ei löydetty osoitetta, josta vois suoraan varata. Mentiin sinne infoon sitä varten, et ne auttais meitä siinä. Siellä oli tosi ystävällinen mies, joka autto meitä näissä varauksissa. Se teki bussi- ja junavarauksen Benallaan asti. Lisäks se selvitti, et miten päästään Benallasta Mulwalaan. Sit ku kysyttiin, et mitä meidän pitäis nähdä Canberrassa, ennen ku lähdetään pois, niin se sano, et ruusutarhat ja vanha parlamenttitalo. Ku se kuuli, et meillä ei ole päivälippua bussiin, niin se pyysi yhtä sen toimiston työntekijää lähteä viemään meitä sinne ruusutarhalle. Aivan uskomaton palvelu. Ne siis vei meidät sinne ruusutarhalle, eikä ottanut mitään maksua mistään palvelusta. Ne sano, et niiden hallitus pitää tärkeänä, et turisteja palvellaan. Siihen on satsattu varoja, et turistit viihtyis Australiassa. Tää ruusutarha oli hieno paikka. Kierreltiin siellä ja otettiin jälleen kerran kuvia ruusuista. Parlamenttitalostakin otettiin kuva, mut tarkempi tutustuminen jäi.

Perjantaiaamuna oltiin hyvissä ajoin odottamassa oikeassa paikassa bussia. Meillä oli ne meidän kaikki kantamukset. Siinä pysäkillä oli aluks meidän lisäks semmonen nuori poika. Se kysy meiltä, et ollaanko menossa samaan bussiin. Saatiin siitä varmistus itellekin, että ollaan oikeassa paikassa. Bussi tuli ja siellä oli kiukkuisen oloinen kuski polvisukissaan ja shortseissa. Yhdellä tytöllä oli paljon pienemmät kantamukset ku meillä ja se oli sillekin vähän vihainen, et on niin paljon tavaraa. No määhän sanoin sit, et mulla on ainoastaan yks kassi tulossa sinne ruumaan, ku ajattelin, etten uskalla sanoa, et sen ison rinkan lisäks laittaisin myös repun. Näytin sille, et otan sen repun sisälle, niin se sano, et en saa ottaa, vaan sekin on laitettava ruumaan. Kannoin rinkan ja repun lähemmäs, niin se kiukkusena sano, et kyllä hän hoitaa ne laukut, et menkää sisälle. No mehän mentiin kiltisti sisälle. Bussissa tää kuski kuulutteli välillä ja oli jopa imelän ystävällinen.

Me mentiin tuolla bussilla Cootamundraan asti. Sieltä meillä oli junamatka Benallaan. Asemalla oli semmonen piste, johon vietiin isot laukut. Siinä oli, et yks laukku/matkustaja ja 20 kg maksimi. No määhän pistin mun rinkan siihen ja viisari liikku 20 kilon toiselle puolelle, mut ei siitä tullut sanomista. Tuo juna oli menossa Melbourneen. Se oli aika paljon myöhässä, joten saimme odotella sitä.



Cootamundran rautatieaseman odotushalli.

 

Jäimme junasta pois Benallassa. Kävin sieltä asemalta sisältä kyselemässä bussista Mulwalaan. Sainkin ostettua sieltä meille liput ja tää mies lupas, et voidaan jättää rinkat sinne säilytykseen puol seiskaan asti. Meidän juna oli siis saapunut Benallaan puol viiden maissa. Me lähdettiin keskustaan ettiin jotain ruokapaikkaa ja kauppaa, et voidaan ostaa seuraavaks aamuks aamupalatarpeet. Ollaan jouduttu viime aikoina käymään usein Mäkkärissä. Syödään siellä hampparit niin, ettei syödä sämpylää. Kaks pihviä täyttää ihan hyvin. No tälläkin kertaa käytiin syömässä Mäkkärissä. Tultiin kaupan kautta takas sinne asemalle ja otettiin laukut säilytyksestä. Oon ollu niin mielissäni siitä MP3-soittimesta. Siellä asemalla istuessa aika kulu hyvin kuunnellessa musiikkia. Puol seiskan aikaan tuli se bussi, jolla meidän piti mennä Mulwalaan. Asema suljettiin varttia vaille seiska ja me mentiinkin ulos odottelemaan. Jonku ajan päästä tää bussikuski tuli kysyyn, et ollaanko me menossa sillä bussilla. Ja ku sanottiin, et mennään, niin hän lupas ottaa jo meidän laukut sinne ruumaan. Hän ei yhtään valittanut meidän isoista laukuista :D. Käytiin ottaan siitä aseman pihasta muutama kuva auringonlaskusta ja linnuista. Lähdettiin sit käymään vielä siellä keskutassa. Siellä oli joku tapahtuma meneillään. Siellä oli lava, jossa oli joku yhtye esiintymässä. Porukkaa oli sinne paikkaan valtavasti. No me lähdettiin takas asemalle. Yllättäen juna, josta oli tulossa matkustajia tuohon bussiin, oli myöhässä. No mehän oli totuttu istuskelemaan siellä aseman pihalla, niin odottaminen meni vanhasta tottumuksesta.

Benallan rautatieasema

Puista oli leikattu toinen puoli pois sähköjohtojen tieltä :)

Tällä kertaa auringonlasku Benallassa.

Tää Mulwala on New South Walesin puolella, mut ihan Victorian rajalla. Victorian puolella rajaa on Yarrawonga-niminen paikka. Suurin osa ihmisistä jäi pois siellä. Oltiin sanottu tälle kuskille, et mihin ollaan menossa. Hän lupas pudottaa meidät sinne. Yarrawongasta ajettiin sillan yli New South Walesin puolelle ja tää kuski ajo bussin siihen meidän hotellialueen eteen. Löydettiin portti, josta pääsi tänne alueelle. Oltiin ilmotettu respaan etukäteen, et tullaan myöhään. Respassa ei ollu ketään ja pelättiin jo, et jäädään yöks ulos. Sit huomattiin, et siinä meidän huoneistossa on valot ja mentiin kattoon lähemmäs. Se ovi oli jätetty auki ja sisällä oli meille avain. Ku tultiin sisälle, niin tuntu ku olis tultu paratiisiin. Nähtiin heti pyykinpesukone ja yks makkari. Yläkerrassa oli olkkari, keittiö ja yks makkari. Keittiössä oli hyvät systeemit ruoan laittoon. Oltiin niin mielissään, et voidaan pestä ite pyykit ja laittaa ruokaa. Meidän kaksviikkonen täällä Mulwalassa menee nopeasti, ku on niin hyvät puitteet.

Puolivälissä siltaa vaihtuu sillan tyyli ja osavaltio.

Näkymää meidän asunnosta

Asutaan tuossa keskimmäisessä asunnossa.

Mulwalassa meillä on ollu aika lailla sama päiväohjelma. Eli rutiinit on kohillaan :D. Ollaan jotenkin pyörähdetty väärälle vuorolle. Mää varsinkin olen helposti nukkunut aamulla yli yhteentoista. Päivällä ollaan käyty välillä lyhyt lenkki, jonka jälkeen uitu sisäaltaassa. Ulkoaltaan on lapset vallottanut, niin siellä ei voi uida matkaa. Sit ollaan käyty käveleen pitempi lenkki illemalla, ku ei ole enää niin kuuma. Täällä on ollut siis yli 30 astetta ja vähintään 25 astetta. Ollaan myös pystytty tekeen täällä kuminauhajumppaa, ku on ollu paikka, mihin kiinnittää kuminauha. Eli nää kaks viikkoa on urheilu- ja hyvinvointiviikkoja. Ollaan syöty terveellisesti ja nautittu ite tehdystä hyvästä ruoasta. Ainut haitta täällä paratiisissa on ollut mäkäräiset ja hämähäkit. Hämähäkit on tehnyt joka paikkaan verkkoja. Kävelytien sillan toiselta puolelta toiselle on seitit ja aina ku kävelet, niin suhun tarttuu niitä. Mäkäräiset on läytänyt mut tosi hyvin. Eli bebantenia on menny paljon näinä kahtena viikkona. Se helpottaa vähän kutinaan. Ja oon laittanut sisälle ihan kiitettävästi yhtä mintun hajuista (ei todellakaan mun lempituoksuja) ötökkämyrkkyä. Kirjoittelen seuraavassa blogissa lisää Mulwalasta, jos tapahtuu jotain erityistä. Vaikka sen voisin vielä mainita, et on ollu huvittava, ku ollaan oltu kävelyllä, niin ohiajavat autot on tyytytelly meille :D. Eilenkin kävelin niin ajatuksissa, et säikähdin, et olen jonkun edessä ja oikein hypähdin tieltä, ku joku tyyttäs. Ja ihan turhaan, siinähän meni sulosia poikia ohi, jotka vaan tyyttäs :D.    

Näitä hämähäkinseittejä oli joka paikka täynnä. Mulla meinas mennä hermo niiden kans, ku ne koko ajan takertu suhun.

Näkymää Victorian puolelta Yarrawongasta.

Kilppari oli eksyneen oloinen.

Nähtiin kookaburriakin luonnossa. Hyvin maastoutuu tuohon eukalyptys-puuhun.

Kakaduja näky joka reissulla