Bangkok 30.7.2011

Kirjoittelenpa vielä ennen meidän huomenna alkavaa touria. Sitten ei olekaan tietoa, et milloin pääsee seuraavaksi päivittelemään.

Ollaan oltu nyt 5 päivää Bangkokissa. Pääosin aika on mennyt kierrellessä ostoskeskuksia. Hintataso on täällä tosi alhainen ja nyt on meneillään jonkinlaiset alennusmyynnit. Kalliita merkkiliikkeitäkin täältä löytyy. Siam-Center on semmoinen kolmen ostoskeskuksen kompleksi, jossa hinnat on niin kohillaan, et menee meidän kukkarosta selvästi ohi. Toppi maksoi alennusmyynnissä esim. noin 70 euroa. Mut olihan se Cailapin tuotantoa J. Lotus, MBK ja sit Pantic Plazan ympäristö on ollu semmosia meille sopivia ostospaikkoja. Niistä ostetut tuotteet on nyt lähtenyt kohti Suomea. Perillä ne on oletettavasti lokakuulla J.

Tässä mun ja Oden ostamia kenkiä.

Mun kenkiä.

Katukuvassa täällä tyypillisiä ovat katukeittiöt, tuk-tukit ja katumyyjiä. Katukeittiöistä saa mitä mielenkiintoisimman näköistä ruokaa. Pääosassa on tietenkin nuudelit ja kaikenlaiset rasvassa paistetut jutut; kalaa ja kanaa eri muodossa, pieneliöitä kuten heinäsirkkoja ja hedelmiä.  Me ei olla uskallettu sit katukeittiön ruokia syödä. Ollaan sen verran tarkkoja hygieniatasosta, ettei ihan luoteta noiden tasoon.  Se mitä toisin sekä täältä et Afrikasta Suomeen, niin banaanin käyttämisen siten, et on paistettu öljyssä ja maustettu suolalla ja mausteilla tai sit niin, et on paistettu rapeaksi ja makeutettu jollain siirapilla. Varsinkin ne suolaiset versiot oli tosi hyviä. Ne oli leikattu paljon ohuemmiksi kuin kuivatut banaanit. Oli ilmeisesti tehty jo vihreästä banaanista. Mut tosi hyvä korvike sipseille.

Hinnat menee niin, et n. 40 bht = 1 e

Tuk-tukit on kätevä kulkuväline siirryttäessä paikasta toiseen. Sillä pääsee paljon nopeampaa ku tavallisella taksilla, ku ne ei kulje pelkästään omalla kaistalla, vaan välillä ne vierailee vastaantulevien kaistoilla ja ohittelee pienessä tilassa. En tiedä kulkeeko täällä kaikki turistit pelkästään noilla, ku ne ei millään ymmärrä semmoista, et me haluttais kävellä eikä aina mennä niiden kyydillä. Sekin on ärsyttänyt, et niillä on jotkut sponsorit, jotka maksaa niille siitä, et ne tuo niiden liikkeeseen asiakkaita. Kun menet tuk-tukin kyytiin, kuljettaja alkaa heti sanoa, et hän tietäisi jonkun ruoka- tai ostospaikan, jonne kannattaisi mennä. Ja kun ei olla suostuttu menemään, niin välillä kuljettajat on tykännyt huonoa. Nyt loppuajasta ollaan heti sanottu, ettei olla kiinnostuneita sponsorien paikoista. Matkoja, joita ollaan noilla kuljettu, on ollu ehkä 2 – 5 km ja matkan hinta on ollu 2,5 e – 5 e. Me ollaan koettu, et tuk-tukilla kahdestaan on ihan sopivasti tilaa matkustaa. Välillä ollaan nähty jopa viisi henkilöä saman tuk-tukin kyydillä. Siellä on ollut jo tosi tiivis tunnelma.

Katumyyjiä on täällä joka puolella. He myyvät vaatteita, leluja, elektroniikkaa ja sen semmoista. Sit noita torimyyjiä on myös joissain sisätiloissa ja tunnelma on sama ku Suomessa kirpparilla. Jokaisessa tällaisessa turistikohteessa on aina tiettyyn aikaan jotain tuotetta myytävänä joka kulmalla. Tällä hetkellä tämä tuote on puhelimenkuoret. Niitä on kaiken erivärisiä ja on simppeliä ja tosi bling-blingiä. Mekin yhdet kuoret ostettiin (määkin rikkinäiseen puhelimeen), mun maksoi 3,75 e ja Oden 5 e. Mulla on tavalliset ja Odella semmoiset hienot J.

Roskien lajittelua meidän hotellin kadulla.

Tämmöisiä tunnelmia tällä erää. Toivotaan, et seuraava päivitys onnistuisi kuitenkin tuon tourin aikana. Laitan tänne blogiin sen reittisuunnitelman, niin voitte seurata sitä, jos meistä ei muuta kuulu J.