Balilla edelleen

Taa on kylla aivan uskomaton paikka. Ollaan keretty viikossa nakeen tosi paljon. Tiistaina lahdettiin bungalowilta vasta yhdentoista aikaan. Oltiin sovittu taas Tengon kanssa, et han tulee hakemaan meidat. Menimme ensin lintupuistoon. Siella on 250 eri lintulajia ja lahes 1000 lintua. Nahtiin siella kauniita ja vahemman kauniita lintuja. Osa antoi ottaa kuvia ja jopa vahan poseerasivat. Toiset taas siirty aina, kun paasit kuvausetaisyydelle. Sain silti otettua ihania kuvia, niin kauan ku mun kamerassa riitti virtaa :(. Mun pitais ostaa toinen akku, ku tuon kameran akku ei kesta riittavan pitkaa aikaa. Meista otettiin kuvia, et pidettiin lintuja kasivarsilla tai olkapailla. Ei kuitenkaan raaskittu ostaa niita itellemme, kun makso 15 euroa kappaleelta. Meidan mielesta se oli liian kova hinta. Otettiin kuitenkin omalla kameralla niita samoja kuvia, joten tulipa ikuistettua sekin, et olen pitanyt jotain lintua kasivarrellani :).



Nahtiin tuolla lintupuistossa semmonen 4D-elokuva sorsasta. Sen muuttamisesta pohjoisesta etelaan. Olen sita mielta, et te kaikki lintumetalla kavijat ette pystyis enaa ampua niita lintuja, jos nakisitte sen elokuvan :). Niin hellyttava oli se sorsa.

Lintujen lisaks tuolla puistossa oli yli 2000 trooppista kasvilajia. Pelkastaan eri palmuja oli yli 40 lajia. Niiden kasvavien kasvien lisaksi siella oli tietenkin tehtyja kukkakoristusjuttuja.



Sinne lintupuistoon ostettu lippu oikeutti myos vierailuun matelijapuistossa. Se oli vahan samanlainen paikka ku Korkeasaaren matelijaosasto. Mut luulen, et tuolla oli enemman niita isoja matelijoita ja joitain lajeja Korkeasaaressa ei ole ollenkaan. Kylla ne matelijat on kaikki niin ruman nakosia. Ei ole yhtaan sellasta, joka olis edes hellyttavan nakoinen. Oltais saatu siellakin ottaa iguaanoja syliimme, mut jatettiin se valiin.

Huomioi tyytyväinen ilme :)

Jos katot tarkasti, voit hoksata mistä johtu edellisen kuvan tyytyväinen ilme :)



Noiden puistojen lisaks meilla oli tiistaina vierailu yhteen temppeliin ja auringonlaskun katsominen siella. Tama temppeli oli rakennettu kallioon. Se oli kylla upean nakoinen. Tuolla temppelilla oli muitakin ihmisia meidan kans yhta aikaa. Se on ilmeisesti hyvin suosittu kohde. Siella nakyi turistiryhmia oppaansa kanssa. Oppailla oli usein balilainen kansallisasu. Tassa asussa miehilla on paassa semmoset kaarityt huivit ja sit vaaleat paidat ja sarongit.



Tuo temppelialue oli rannalla. Sinne nakyi tosi hienosti auringonlasku. Maa sit innostuin ottaan Oden kannykalla kuvia auringonlaskusta. Sain mielestani tosi hyvia kuvia. Siihen maisemaan tuli kuin tilauksesta lintuja lentelemaan. Saan niista kuvista hienoja tauluja tehtya. En tieda viela teenko mustavalkoisena vai varillisena. Olen testannut molemmanlaiset ja kummatkin on hienoja. Jotkut on jo nähny näitä kuvia Facebookissa, mut yritän valita niin, et osa olisi uusia myös teille. Ja jos ette jaksa kattoa kaikkia auringonlaskuja yhellä kertaa, niin tässä riittää teille moneks sadeillaks niitä.



No sit meillä olikin keskiviikkona vapaapäivä. Eli otettiin aikaa itsellemme. Tämä menikin pääosin meidän jalkojen palauttelemisessa. Meillä oli niin kipeät reisilihakset noiden edellisten päivien portaiden kiipeilyjen jäljiltä, et sai miettiä miten päin portaita kulkee. Mää lisäks olin siellä koskenlaskussa uidessa lyönyt takalistoni kiveen, jonka seurauksena mulla oli myös toisessa pakarassa semmonen kämmenen kokonen mustelma. Kirjoiteltiin tuona päivänä myös nää alkuosat meidän blogeihin. Mää kirjoittelin myös sinne meidän koulun kotisivuille taas jotain juttua. Päivä meni nopeasti siinä hotellilla kässehtiessä. Välillä syötiin ja juotiin kahvit. Määkin siis juon sen yhden kupin päivässä, ku meillä on sitä hyvää ginseng-kahvia.

Tässä muutama kuva kauniista koristeluista Ubudissa.

Torstaiksi oltiin sit sovittu koko päivän reissu. Lähdettiin hotellilta yhdeksän aikaan. Tän meidän kuskin Tengon mukana oli poika. Hän kertoi, et se on veli hänen perheestään. Ku kysyin, et onko hänellä muita veljiä, niin hän sanoi, ettei hänen vanhempien kautta hänellä ole yhtään veljeä, mut sit perheen kautta on useita veljiä. En päässy ihan selvyyteen, et oliko se hänen serkkunsa, ku välillä kertoi serkuistaan ja käytti serkkusanaa. Mut tämä poika oli joka tapauksessa mukana, et hän saisi harjoitusta englannin kielessä. Hän oli aika ujo, mut jotain pientä uskalsi välillä sanoa.

Keskellä Tengon veli ja Tengo oikealla.



Ensimmäinen paikka meillä oli kuninkaallinen temppeli. Nää hindutemppelit on enemmänkin temppelialueita. Sinne ei mennä sisälle minnekään rakennukseen, vaan ne on semmosia alueita, joissa on useita rakennuksia. Tuokin alue oli tosi kaunista aluetta. Siellä oli vesialtaita ja niissä kasvo niitä ihania lootuksen kukkia. No me kierreltiin tuo alue ja otettiin muutama kuva muistoksi.



Seuraavaksi menimme katsomaan Balin suurinta riisiviljelmää. Ne oli aivan uskomattoman hienon näkösiä. Siellä olis ollu lupa mennä käveleen sinne riisipeltoon, mut en viitsinyt ku ei olis saanu jalkoja siellä sit pestyä. Käytiin kahdelta eri puolelta kattomassa niitä peltoja ja toiselta puolelta päästiin sinne pellolle niille kuiville osille kävelemään. Edelleen ne pellot oli yhtä hyvin hoidetun näkösiä, ku golfkentät Suomessa.



Jatkoimme matkaa täältä riisipelloilta semmosta serpentiinitietä kohti temppelialuetta. Saimme kuulla matkalla balilaisista taloista. Siellä on semmoinen systeemi, et jokaisella perheellä on useampi rakennus talossaan. Yksi rakennus on tämmöinen kokoontumishuone, jota käytetään perheen juhliin. Ja esimerkiksi silloin kun joku kuolee. Vainaja tuodaan tänne kokoontumishuoneeseen odottamaan hautajaisia. Kokoontumishuoneen lisäksi on temppeli, jonka sijainti on tarkalleen määrätty. Sen täytyy olla tietyssä ilmansuunnassa ja tiettyjen rakennusten välissä. Tätä temppeliä käytetään perheen juhliin ja seremonioihin. Keittiö on myös erillinen tila. Makuuhuonet ja olohuone on samassa rakennuksessa. Jos perhe on varakas, niin betoninen talo on koristeltu semmoisilla koristekuvioilla´. Ne koristekuviot voivat olla esimerkiksi kukka- tai eläinaiheisia. Jokaisen perheen oman temppelin lisäksi jokaisessa kylässä on temppelit. Niitä käytetään kylän yhteisiin seremonioihin.

Tiet oli mutkasia, mut myös kapeita :).

Toinen temppelialue oli veden äärellä ja tällä alueella oli paljon eläinpatsaita. Nämä patsaat oli semmoisia, mitä meillä Suomessa usein lasten leikkipuistoissa. Niiden patsaiden päälle saikin mennä valokuvaa varten. Täällä alueella oli taas paljon kukkia ja mehän saatiin hyvin aikaa kulumaan niin kauniissa paikassa.



Matkamme jatkui temppelialueelta kohti vesiputouksia. Ja kuten arvata saattaa, niin siellä oli taas muutama porras kuljettavana. No onneks meidän jalat oli saanu lepopäivän, niin ei ollu niin kauhea kokemus tuo portaiden kulkeminen. Tässä vesiputouspaikassa oli myös mausteviljelyä. Meillä oli paikallinen opas, joka kertoi näistä mausteista ja sit tästä putouksesta. Se putouksen vesi oli tosi kirkasta. Siihen virtas vesi kahdesta eri paikasta ja ne sekoittui sit yhdeksi täällä putouksilla. Toinen vesi oli sitä, mikä on Balilla hanavettä ja toinen vesi tuli joesta. Nämä putoukset oli ihan erilaiset kuin mitä oltiin nähty silloin tourilla. Näissä oli kuitenkin oma juttunsa tuo kahden vesistön sekoittuminen.

Banaanipuun kukka

Huom! En ole raskaana, vaan syönyt jotain sopimatonta!



Täältä me jatkoimme matkaa sit ihan pohjoisrannikolle asti. Menimme Lovina-nimiseen paikkaan. Se oli turistipaikka. Tämä paikka on tunnettu siitä, et siellä on delfiinejä. Jos olis halunnu nähdä ne delfiinit, niin olis pitäny olla täällä paikalla kuuden aikaan aamulla. Me oltiin nähty delfiinejä Zanzibarilla, niin ei harmiteltu, vaikkei nähtykään niitä tuolla. Syötiin jäätelöt tuolla paikallisessa rantakahvilassa ja käytiin pieni kävelykierros. Sitten oli jo auringonlaskun aika. Määhän en voinut välttää kiusausta, joten tulipa taas muutama auringonlasku kuvattua :). Aurinko paistoi tosi kirkkaasti, joten kuvaamińen oli hieman haastavaa :).

Lovinasta lähdettiin sit paluumatkalle kohti Ubudia. Mentiin taas niitä serpentiiniteitä ja lopussa tuntu jo vähän ikävälle vatsassa. Mut selvittiin perille ilman oksentamista. Käytiin vielä Ubudissa syömässä. Mentiin siihen meidän bungalowien ravintolaan. Siellä olikin ihanaa ruokaa. Otettiin kebabia ja perunamuusia. Tää kebab tarkoitti grillattuja liha- ja kasvisvartaita. Tää ruoka oli niiin hyvää. Ruoan jälkeen meillä olikin edessä tavaroiden pakkaaminen. Se on oikeesti mieletön operaatio :). Joka kerta luovutaan jostain ja silti sitä tavaraa riittää.



Aamulla lähdimme aamupalan jälkeen lentokentälle. Tengo oli taas meillä kuskina. Oltiin viikon aikana saatu puolin ja toisin hyvää harjoitusta enkun puhumiseen. Meillä oli ollut tosi hauskaa Tengon kanssa. Lentokentällä ei ollu kauheen iso yllätys, et mun rinkka painaa paljon :). Ilmeisesti reilun kahden kilon ylitys punnituksessa ei kuitenkaan ole paha, koska taaskaan ei pyydetty maksua ylikiloista. Mää en tajua, mistä ne kilot tulee, ku oikeesti mulla oli 12 kg ku lähdin, ja nyt 10 kiloa lisää. En keksi mistä voin luopua, et saisin rinkkaa edes vähän kevyemmäksi. Siinä mulle haastetta nyt seuraavaa lentoa varten. Balilta jatkoimme matkaa kohti Malesiaa ja Langkawia. Siitäpä osuudesta sit seuraavalla kerralla.

Lentokentällä oli erikseen pullukoiden ja laihojen vessa. Mulle oli tää eka :).

Ode pysty käyttään tätä hoikkienkin vessaa :).